2010 -luvulla ostin Raumalaiselta henkilöltä 20 eurolla vanhan pyörän kunnostusprojektiksi. En tiennyt mitä olin ostamassa. Hain vain halpaa pyörää. Kun sitten pääsin tutkimaan sitä tarkemmin, huomasin sen olevan erittäin hieno, joskin huonokuntoinen. Maalipinta ja maalatut tekstit olivat kärsineet isoja vaurioita, mutta muuten ehjänoloinen.

Pesin pyörän kauttaaltaam hammastahnalla ja -harjalla. Sen sisältämien kiillotusaineiden avulla valkiset alueet alkoivat lähes hohtamaan. Etulokaria piti vääntää, mutta muilta osin runko ja teräsosat olivat kunnossa.

Satulan nahka oli hyväkuntoinen, mutta jouset olivat ruostuneet ja veltostuneet. Purin satulan osiin ja käytin happoliuosta niiden kiillotukseen. Se epäonnistui, enkä enää osannut koota satulaa. Niinpä hylkäsin sen ja päätin hankkia uuden samalla, kun tilaan muutkin uudet osat.

Alla on kuvia runkon merkinnöistä:

Etujarrut olivat JØS -merkkiset. Muistaakseni norjalainen valmistaja. Jarrut olivat toimivat, mutta en esimerkiksi vaihtanut jarrupaloja, sillä ajattelin uusien löytämisen olevan mahdotonta. Rumpujarru, harmi, etten ottanut kuvaa sisuskaluista.

Takanapa oli rumpujarrullinen Strumey Archer vapaarattaallisella kolminopeuksisella planeettavaihteella. Kuoreen oli stanssattu 65, minkä tulkitsin tarkoittavan vuosilukua 1965.

Tässä pyörä on valmiina. Sillä oli mukava pyöräillä Rauman kaduilla, sillä silloin tällöin huomasin sen kääntävän päitä. Muutaman vuoden kuluttua vähensin pyöräkokoelmaani ja möin pyörän torissa jollekin pääkaupunkilaiselle. En saanut millään niin sanotusti omiani takaisin, vaan pyörä meni lopulta 90:llä eurolla. Sanoin, ”olkoon, kun se kerran tekee sinut onnelliseksi”. Ja ostaja oli silminnähden onnellinen.

Tavallaan win-win.